Fossiiliset polttoaineet

Energiaa koskevat tuki- tai verotuspäätökset ovat merkittäviä sekä ilmastonmuutoksen torjunnan että ympäristön saastumisen kannalta. Energiaa tukemalla tai verottamalla saadaan potentiaalisesti aikaan suuria vaikutuksia ihmisten käyttäytymisessä, mutta myös työn ja toimeentulon yhteiskunnallisessa kehityksessä.

FOSS_web

Kuva: Varpu Laakkonen

Fossiiliset polttoaineet – hiili, öljy ja maakaasu – saavat maailmanlaajuisesti enemmän tukiaisia kuin mikään muu elinkeinoelämän sektori. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi energiatukien yltävän maailmanlaajuisesti 1,4 biljoonaan euroon (1,9 bilj. dollariin), mikä vastaa 2,5 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta ja kahdeksaa prosenttia kaikkien valtioiden yhteenlasketuista tuloista.

Vaikutusalue ja kyseenalaisten tukien mittakaava vuodessa

  • Suomessa: 0,9-2 miljardia euroa*; teollisuuden ja liikennepolttoaineiden veronalennukset, turpeen tuet, päästöoikeuksien ilmaisjako jne.
  • EU:ssa: Vaihtelevat jäsenmaiden välillä; vero- ym. helpotukset, julkiset tutkimus- ja kehitystuet, lupamenettelyt, matalakorkoiset lainat jne.
  • Maailmassa: 400 miljardia – 1 400 miljardia euroa**; tuotantotukia yli 75 miljardia euroa, loput kulutustukia ja esim. rahoituslaitosten, kehityspankkien ja vientiluottolaitosten tukia sekä sotilaallisia tukia.

Uusiutumattoman energian tukeminen paitsi kiihdyttää ilmastonmuutosta, myös syventää köyhyyttä, pilaa ympäristöä ja vaarantaa ihmisten terveyden. Tukien poistolla voitaisiin saavuttaa globaalitasolla jopa 4,5 miljardin tonnin eli 13 %:n hiilidioksidipäästövähennykset.***

Suomen fossiilituet

fossiilit-verkkoon

Suosituksia

  • Kaikkien julkisten rahoituslaitosten tulee päivittää lainanantonorminsa vastaamaan EU:n ilmastotavoitteita ja tähdättävä vähähiilisen yhteiskunnan saavuttamiseen vuoteen 2030 mennessä.
  • Investoinnit uusien öljy- ja liuskekaasureservien etsintään, öljynporaukseen (erityisesti arktisella ja muilla herkillä alueilla) ja öljyntuotannon lisäämiseen tulee lopettaa välittömästi.
  • Suomen tulee lopettaa myös nykyisten kivihiilihankkeiden tukeminen ja vaikuttaa aktiivisesti siihen, ettei fossiiliseen energiaan investointi ”poikkeustilanteissa” muodostu käytännöksi Euroopan investointipankissa, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankissa tai Maailmanpankissa. Myös kansantaloudellisesti merkittäville fossiilienergiahankkeille on löydettävä muita vaihtoehtoja poliittisten ohjauskeinojen kautta.
  • Suurten vesivoimalaitosten rakentamista tulisi rahoittaa ainoastaan perusteellisen ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osoitettua, ettei hankkeella ole merkittäviä haittavaikutuksia, tai että mahdolliset vaikutukset voidaan tehokkailla varotoimilla ehkäistä. Rahoituslaitosten tulee ottaa käyttöön vesivoiman kestävyyskriteerit sekä EU:n sisällä että ulkopuolella.
  • Lainanannon tulee olla tasavertaista ja tukea kestävää kehitystä tasapuolisesti sekä EU-maiden välillä että EU:n ulkopuolella.
  • Uusiutuvaa energiantuotantoa, energiatehokkuutta ja hajautettua pientuotantoa kehittäviin hankkeisiin tulisi investoida rohkeasti ja riittävästi siten, että uusista innovaatioista tulisi kannattavia.
  • Kehittyviin maihin tehtävien investointien tulisi poikkeuksetta kohdistua uusiutuvaan energiaan ja puhtaaseen teknologiaan, jotta riippuvuuden synty fossiiliseen energiaan tai saastuttavaan elämäntapaan voitaisiin välttää. Tämä on kaikkien, ei ainoastaan kehitysmaiden etu.
  • Kaivoshankkeisiin tulisi investoida ensisijaisesti maissa, joiden ympäristö- ja kaivoslainsäädäntö, viranomaisvalvonta sekä maa- ja ihmisoikeudet ovat kunnossa. Investointien edellytyksenä kehittyvien maiden kaivoshankkeisiin tulisi olla perusteellinen ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointi sekä takeet siitä, että hankkeen paikallisetkin hyödyt ovat suurempia kuin haitat.
  • Suomen ja EU-maiden tulee lunastaa lupauksensa kehitysmaiden ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimien rahoittamisesta.

Vaikutusalue ja kyseenalaisten tukien mittakaava vuodessa -lähteet:
* VM 2013 YM 2013; 2 mrd:n luvussa mukana myös liikennepolttoaineiden tuet sekä maatalouden energiaveron palautus.
** OECD, IEA, World Bank & OPEC 2010; Oil Change International 2012; IMF 2013. Arviot globaaleista tuista ovat konservatiivisia, mutta silti heittelevät miljardeilla.
*** IMF 2013.

Mainokset